Kotiseututyön lisäksi Hiirosella on takanaan mittava ura kunnallisissa luottamustoimissa. Hän on istunut niin kunnanvaltuustossa kuin sen hallituksessakin, jossa hän on toiminut myös puheenjohtajana. Hiironen on vaikuttanut monissa valtakunnallisissa, maakunnallisissa ja paikallisissa maaseutuelinkeinoihin liittyvissä yrityksissä, kuten pankeissa ja tuottajayhteisöjen osuuskunnissa. 

Kylien tulevaisuus huolettaa

Tuoreen Saarijärven Paavon mukaan kaupungin kulttuuritoiminta on ollut aina monipuolista. Tilanne on nykyäänkin hyvä. Kylien kulttuurielämän tila sen sijaan voisi olla parempikin. Hiironen muistuttaa, että kylien historia unohtuu helposti, jos innokkaita toimijoita ei löydy.
– Kylistä löytyy vielä paljon tallentamatonta perinnettä. Pitäisi vain löytää ihmisiä keräämään sitä. Kerääminen ei ole vain meidän vanhempien etuoikeus, hän toteaa ja jatkaa:
– Kyliin viime vuosisadan alussa perustettujen osuuskuntien ja yhdistysten toiminnalle kaivataan myös jatkajia. Ne ovat tärkeitä kylien vireyden ja historian säilyttäjiä, jotka kasvattavat aktiivisia ihmisiä. Niitä ei saa unohtaa, vaikka kyläläisten tarpeet ovatkin muuttuneet sitten perustamisaikojen, toteaa Hiironen.

Nuoret mukaan kotiseututyöhön

Kylissä toimivien yhdistysten toimintaan hän kaipaa erityisesti nuorempaa polvea. Kylistä pitäisi löytyä virikkeitä lapsille ja nuorille.
– Kotiseututyö lähtee lapsuudesta, sillä sen muistot ovat pohja myöhemmälle toiminnalle. Siksi nuorille on luotava myönteisiä mielikuvia kotiseudusta. Silloin sinne palaaminen on aina vaihtoehto, vaikka elämä välillä veisikin maailmalle. Siksi kotiseututyö on maalaiskylien vireydelle erittäin tärkeää, Hiironen pohtii.

Teksti ja kuva: Ilja Koivisto
Julkaistu Sampo-lehdessä 28.6.2007