{"id":21,"date":"2017-03-08T21:51:02","date_gmt":"2017-03-08T19:51:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kalmarinkyla.net\/wp\/?page_id=21"},"modified":"2021-07-22T18:11:03","modified_gmt":"2021-07-22T15:11:03","slug":"kylan-historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.kalmarinkyla.net\/?page_id=21","title":{"rendered":"Kyl\u00e4n historia"},"content":{"rendered":"
<\/div>\n
\n

Kalmarin kyl\u00e4 ennen<\/h3>\n

Hyv\u00e4t viljelykelpoiset maat ja kalaiset j\u00e4rvet ovat houkutelleet asukkaita n\u00e4ille seuduille. Kalmarin kyl\u00e4n sijainti valtatie 13:n varrella on ollut eduksi monella tavalla. T\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4kuljettiin ensin jalkapatikassa ja hevosella, kievarikyydill\u00e4, Kokkolasta Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Kestikievareita oli Kalmarissakin muutama, mm. Kalmarin ja KangasKantalan taloissa. Niiss\u00e4 saivat kulkumiehet ja muutkin matkustavaiset y\u00f6py\u00e4. Postikin kulki t\u00e4t\u00e4 reitti\u00e4, ensin ratsumiehen kuljettamana. Oman postiaseman kyl\u00e4 sai jo vuonna 1905. Maalaiskirjeenkantajat kantoivat l\u00e4hetykset L\u00e4nsi-Kalmariin ja Sapra-ahoon.<\/p>\n

My\u00f6s autokausi alkoi Kalmarissa melko varhain. L\u00e4nsi-Kalmarin is\u00e4nn\u00e4t perustivat auto-yhtym\u00e4n, ja heid\u00e4n omistamansa 12-paikkainen linja-auto aloitti liikenn\u00f6imisen 1922 v\u00e4lill\u00e4 L\u00e4nsi-Kalmari – Jyv\u00e4skyl\u00e4. Muutaman vuoden kuluttua Kokkolan postiauto kuljetti matkustajat, tavarat ja postin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, mik\u00e4li kelirikko tai lumituisku eiv\u00e4t est\u00e4neet.<\/p>\n

Kansakoulu perustettiin vuonna 1894. Koulurakennus tehtiin Kalmarin talon maalle keskikyl\u00e4lle. 1950-luvun alussa suurten ik\u00e4luokkien tultua kouluik\u00e4\u00e4n rakennettiin lis\u00e4ksi toinen koulurakennus. L\u00e4nsi-Kalmarissa toimi oma koulu 1911-1966.<\/p>\n

Omavaraistalouden aikana koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi lis\u00e4tietojen ja -taitojen saaminen maanviljelyss\u00e4 ja karjanhoidossa. T\u00e4h\u00e4n tarpeeseen vastaamaan syntyi Kalmarin Maamiesseura 1924 sek\u00e4 Naisosasto vuonna 1934. Lis\u00e4ksi M\u00e4kikyl\u00e4n pienviljelij\u00e4yhdistys 1937 ja Kalmarin Seudun p.v.y. 1955. N\u00e4m\u00e4 seurat j\u00e4rjestiv\u00e4t kursseja, kilpailuja ja tupailtoja.<\/p>\n<\/div>\n

\n

Seurat hankkivat koneita ja kalustoa yhteisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4ll\u00e4 toiminnalla on ollut todella merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus ihmisten toimeentuloon ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun aikana, jolloin ammatillista koulutusta ei juuri ollut. Kyl\u00e4toimikunta, Nahjus ja edell\u00e4 mainitut yhdistykset j\u00e4rjestiv\u00e4t vuonna 1998 menestyksekk\u00e4\u00e4sti oman maatalousn\u00e4yttelyn, jonka k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli useita tuhansia.<\/p>\n

Kalmarilaisten yritteli\u00e4isyydest\u00e4 ja yhteisty\u00f6taidosta voisi mainita viel\u00e4 muutaman esimerkin. Kalmarin S\u00e4hk\u00f6 Oy hankki kyl\u00e4lle ensimm\u00e4iset s\u00e4hk\u00f6valot. Vuonna 1921 perustetun Puhelinosuuskunnan valtio pakkolunasti my\u00f6hemmin. 1914 perustettu Osuuskassa toimi Osuuspankin nimell\u00e4 vuoteen 2006 asti. Vuosituhannen lopulla mets\u00e4yhteisty\u00f6 ja Maamiesseuran yhteisostot ovat tuoneet taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 kyl\u00e4lle.<\/p>\n

Sotavuodet 1939-1944 olivat raskas koettelemus Suomelle, niin my\u00f6s Kalmarin kyl\u00e4lle. Ty\u00f6ik\u00e4iset miehet joutuivat rintamalle maata puolustamaan. Peltoty\u00f6t, karjanhoito ja polttopuiden hankkiminen olivat raskaita t\u00f6it\u00e4 naisten ja lasten teht\u00e4v\u00e4ksi. Lis\u00e4ksi piti sijoittaa kyl\u00e4n taloihin Karjalan siirtolaisia, jotka olivat joutuneet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa sodan takia. Kaatuneina Kalmari menetti 21 miest\u00e4 ja L\u00e4nsi-Kalmari 13.<\/p>\n

K\u00e4sity\u00f6taitoa on aina arvostettu. Esimerkiksi jo ennen sotavuosia Kalmarissa toimi koko talven kest\u00e4nyt kotiteollisuuskoulu. Pula-aika elvytti k\u00e4sity\u00f6perinnett\u00e4, kun juuri mit\u00e4\u00e4n tekstiilituotteita ei ollut saatavana kaupoista. Omalta seudulta tuotetut raaka-aineet pellava ja villa olivat arvossaan, samoin k\u00e4sity\u00f6n taitajat: suutarit, r\u00e4\u00e4t\u00e4lit, kutojat ja kehr\u00e4\u00e4j\u00e4t. Itse tehdyt k\u00e4sity\u00f6t r\u00e4symatoista ryijyihin koristavat kalmarilaisia koteja t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Kansalaisopisto j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ohjausta harrastajien toiveiden mukaan.<\/p>\n

Kalmari on monien yhdistysten ja j\u00e4rjest\u00f6jen kyl\u00e4. Niiden joukosta t\u00e4ytyy nostaa esiin kaksi vanhinta, kohta sadan vuoden ik\u00e4\u00e4n ehtiv\u00e4\u00e4 seuraa. Molemmat ovat saaneet aikaan my\u00f6s oman toimitalon: Kalmarin Voimistelu ja Urheiluseura Nahjus (1907) ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Nuorisoliitto (1907), sittemmin S.L.E.Y:n Kalmarin osasto.<\/p>\n

Kirjoittanut: Saara Iso-Ahola<\/p>\n

Rakennusperinteest\u00e4 historian lis\u00e4ksi<\/h3>\n

Kalmarin kyl\u00e4 on vanha maanviljelyskyl\u00e4 Saarij\u00e4rven alueen luoteisosassa. Kalmarin keskusta on muodostunut harjulla kulkevan vanhan Karstulan maantien varteen kahden kilometrin mittaiselle matkalle. Alueella kulkevat rinnakkain, 50-300 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan 1960-luvulla rakennettu valtatie 13 ja jo 1600-luvulta l\u00e4htien sis\u00e4maan ja rannikon v\u00e4lisen\u00e4 ns. Kokkolan tien\u00e4 tunnettu vanha maantie.<\/p>\n

Kyl\u00e4n vanhimpia tiloja ovat Kalmarin tila (v. 1564), Muhola (v. 1610), Sirola (v. 1662) sek\u00e4 1700-luvulla perustetut L\u00f6yt\u00f6m\u00e4en, Markkulan ja Korkeam\u00e4en tilat. Kalmarin tila tuli vuonna 1819 kruununvouti Daniel Filip Danielsonin omistukseen. 1830-luvun alussa Danielson osti Iso-Aholan tilan Kalmarista. H\u00e4n rakennutti 1820-1830-luvuilla sek\u00e4 Kalmariin ett\u00e4 Iso-Aholaan uusklassiset asuinrakennukset.<\/p>\n

1900-luvun alun rakennuskantaa edustavat Aholan entinen kaupparakennus, Huovilan kauppa ja koulurakennus. 1950-luvun rakennuksia ovat urheiluseura Nahjuksen talo, mylly, koulun lis\u00e4rakennus ja asuintalo sek\u00e4 er\u00e4\u00e4t omakotitalot. Uusinta rakennuskantaa ovat Kalmarin tilan p\u00e4\u00e4rakennus, pankkien tiiliverhoillut rakennukset sek\u00e4 koulun l\u00e4heisyyteen rakennetut rivitalot. Kalmarin kyl\u00e4n keskusta on maakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 nauhamainen kyl\u00e4raitti vanhan Kokkolan maantien varressa.<\/p>\n

Kyl\u00e4n alueella on kaikkiaan yli 20 j\u00e4rve\u00e4 tai lampea. Suurin j\u00e4rvi on Kalmarinselk\u00e4, jonka pohjoisosaan on muodostunut kyl\u00e4n tiheimmin asuttu alue. Kyl\u00e4n keskusta on m\u00e4kist\u00e4, viljelty\u00e4 ja rakennettua kulttuurimaisemaa. Alue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Kalmarinsel\u00e4n ja Valkeisen v\u00e4lisen kannaksen. Alueen merkitt\u00e4v\u00e4t maisemaelementit ovat harju ja suuret peltoaukeat. Kuorej\u00e4rven maisema-alue sijaitsee Karstulan tien varressa, l\u00e4hell\u00e4 kunnan rajaa. Alue on p\u00e4\u00e4osin m\u00e4kist\u00e4, rakennettua kulttuuri- ja viljelymaisemaa. Peltoaukeiden takana ovat yhten\u00e4iset mets\u00e4alueet. Tolppipohjan alueella kulkevat rinnakkain vanha maantie ja uusi valtatie 13.<\/p>\n

Kalmarin m\u00e4kikyl\u00e4n alue on m\u00e4kist\u00e4 mets\u00e4maata, josta avautuu n\u00e4kym\u00e4 keskikyl\u00e4lle. Peltojen ymp\u00e4rill\u00e4 on lehti- ja sekamets\u00e4\u00e4 merkkin\u00e4 kaskitaloudesta. Kalmarinsel\u00e4n-Tuhmalammin ranta-alue sijaitsee L\u00e4nsi-Kalmarin tien varressa ja Tuhmajoen rannalla. Talot ovat hajallaan, mets\u00e4n ja rantaan viett\u00e4vien peltojen rajauksessa. L\u00e4nsi-Kalmarin maantien pohjoispuolelle j\u00e4\u00e4 m\u00e4kiasutusalue, jossa asutus on hajanaista ja harvaa. Alaj\u00e4rvi-L\u00f6yt\u00e4n\u00e4n rannan alueeseen kuuluu maantien varsi Alaj\u00e4rven seudulla ja Iso-L\u00f6yt\u00e4n\u00e4n ranta-alue. Alue muodostaa Kalmarin kyl\u00e4n kyl\u00e4kuvan kannalta rikkaan ja voimakkaan l\u00e4hestymissuunnan Saarij\u00e4rvelt\u00e4 tultaessa.<\/p>\n

Kyl\u00e4 on rakennuskannaltaan monipuolinen. Alueen rakennusperinteeseen on saatu vaikutteita Pohjanmaalta jo 1820-1830-luvulta l\u00e4htien. Vuosina 1975-1980 Kalmarin kyl\u00e4ll\u00e4 toteutettiin Kalmari-projekti, jossa kyl\u00e4n alueesta tehtiin luonnonymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja kulttuurihistoriallista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tarkasteleva perusselvitys sek\u00e4 laadittiin n\u00e4iden pohjalta toimenpideohjelma ja er\u00e4it\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n uudistamiseen teht\u00e4vi\u00e4 toimenpide-ehdotuksia.<\/p>\n

L\u00e4hde: Saarij\u00e4rven rakennusperinnett\u00e4 1990, 106-111.<\/p>\n

Kalmarin kyl\u00e4koulu (1894-2015)<\/h2>\n

Kalmarissa toimi kev\u00e4\u00e4seen 2015 asti kaksiopettajainen 1-6-luokkainen alakoulu sek\u00e4 esikouluopetus 6-vuotiaille koulun yhteydess\u00e4. Nykyisin lapset k\u00e4yv\u00e4t koulua Saarij\u00e4rven keskustassa Yhten\u00e4iskoulussa ja kulkevat kouluun takseilla ja linja-autolla.<\/p>\n

Kalmarin kansakoulu aloitti toimintansa v. 1894. Ensimm\u00e4iset vuodet, 1894-1898, koulu toimi vuokratiloissa Kantolan talossa L\u00e4nsi-Kalmarissa. Koulun tontin lahjoitti Elias Kalmari Muholan talon maasta. Koulurakennus valmistui vuonna 1898. Kalmarin kansakoulun alaluokat toimivat vuosina 1936-38, 1950 Aholan kaupparakennuksen tiloissa, koska koulurakennus oli oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden ahdas. 1950-luvun alussa rakennettiin uusi kaksikerroksinen koulurakennus E. I. Sarasen suunnitelmien mukaan.<\/p>\n

Koulun viereen rakennettiin 1950-luvun alussa my\u00f6s kaksikerroksinen opettajien asuintalo ja t\u00e4t\u00e4 vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 talousrakennus. Rakennukset edustavat 1800-luvun lopun ja 1950-luvun koulujen rakennustyyli\u00e4. Koulun asuintalon huoneistoja korjattiin 1980-luvulla ja vuonna 1986 muutettiin uudemman koulurakennuksen asunto koulun sosiaalisiksi tiloiksi. Koulu sijaitsee vanhan Kalmarin maantien ja nykyisen 13-tien v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Kalmarin koulussa on ollut 1950-1980-luvuilla 4-6 opettajaa. Oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4 puolestaan oli suurin vuonna 1956, jolloin oppilaita oli 152. Vuonna 1966 Kalmarin kouluun yhdistettiin L\u00e4nsi-Kalmarin koulupiiri. Saarij\u00e4rven kaupunki myi koulurakennuksen vuonna 2020 yksityishenkil\u00f6ille, jotka tekiv\u00e4t rakennuksista kodin perheelleen.<\/p>\n

L\u00e4hde: Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo.<\/p>\n<\/div>\n

Tallenna<\/span><\/p>\n

Tallenna<\/span><\/p>\n

Tallenna<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kalmarin kyl\u00e4 ennen Hyv\u00e4t viljelykelpoiset maat ja kalaiset j\u00e4rvet ovat houkutelleet asukkaita n\u00e4ille seuduille. Kalmarin kyl\u00e4n sijainti valtatie 13:n varrella on ollut eduksi monella tavalla. T\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4kuljettiin ensin jalkapatikassa ja hevosella, kievarikyydill\u00e4, Kokkolasta Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Kestikievareita oli Kalmarissakin muutama, mm. Kalmarin… <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":565,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-21","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P8BHJU-l","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kalmarinkyla.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/21","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kalmarinkyla.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kalmarinkyla.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kalmarinkyla.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kalmarinkyla.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=21"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.kalmarinkyla.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/21\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1589,"href":"https:\/\/www.kalmarinkyla.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/21\/revisions\/1589"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kalmarinkyla.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/565"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kalmarinkyla.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=21"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}